Aikaisemmin perussuomalaiset ovat vastustaneet humanitaarista maahanmuuttoa. Viime päivinä olemme saaneet lukea, että puolue on siirtynyt vastustamaan yhä laajemmin kaikenlaista maahanmuuttoa hinnalla millä hyvänsä.

Jonkinlainen ”puhdas suomalaisuus” on ajanut perussuomalaisten tärkeysjärjestyksessä ohi hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen, talouden kasvun ja Suomen kroonisen työvoimapulan. Puolueen varapuheenjohtaja puhelee vakavaan sävyyn väestönvaihto-salaliittoteorioista. ”Vaikka kaikelle voidaan laskea hinta, niin meille myös sillä on arvonsa, että Suomi on Suomi”, sanoo Riikka Purra päivän Helsingin Sanomissa.

Puolueen mukaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen ei tulisi ottaa alle mediaanipalkan, joka oli Suomessa 3314 euroa vuonna 2021. Se tarkoittaisi, että Suomeen ei voisi rekrytoida ulkomailta yhtään hoitajaa, rakennusmiestä tai keittiötyöntekijää. Ei, vaikka aloilla olisi huutava työvoimapula, eikä osaajia Suomesta löydy.

Halpatyövoimaa, kertovat perussuomalaiset.

Oikeastiko varhaiskasvatuksen opettajat, lähihoitajat, tarjoilijat, varastotyöntekijät ja vartijat ovat ”halpatyövoimaa”?

En ole myöskään havainnut, että perussuomalaiset olisivat kertoneet, miten yhteiskunta pyörii ilman alle keskipalkan työtä tekeviä ihmisiä.

Perussuomalaiset kertovat, että kyllä palkat nousevat ja työt alkavat kiinnostaa, kun työvoimapula on tarpeeksi kova. Joillain aloilla varmasti on näin, mutta jos työpanoksen arvo yrittäjälle on alle palkan, yrittäjä ei palkkaa työhön ketään ja työ jää kokonaan tekemättä. Myös julkisen talouden resurssit ovat rajalliset. Jos työvoimapula ratkaistaan vain palkkoja nostamalla, pitää aika nopeasti ryhtyä valitsemaan, mitä palveluita jätetään toteuttamatta.

Myös ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden määrää tulisi perussuomalaisten mukaan vähentää. Siis henkilöiden, jotka maksavat opiskeluistaan lukukausimaksun ja joiden koko aikaisemmasta koulutuksesta on maksanut jokin toinen valtio. Lukukausimaksua maksavat korkeakouluopiskelijat opiskelevat viisi vuotta ja sen jälkeen moni heistä siirtyy Suomen työmarkkinoille korkeakoulutusta vaativiin työtehtäviin.

Suomalaisen varhaiskasvatuksen ja koulupolun läpikäynyt suomalainen saa aika kauan veroja maksella, että hänen ”nettovaikutuksensa julkiselle taloudelle” muuttuu positiiviseksi. Ulkomaisen korkeakoulutetun päätyessä osaamistaan vastaaviin töihin, henkilö muuttuu nettoveronmaksajaksi usein ensimmäisen työvuotensa aikana.

Visio perussuomalaisesta tulevaisuudesta on aika ankea. Näivettyvä maa, jossa heikennetään julkisia palveluita, kärsitään kroonisesta työvoimapulasta ja kituutellaan heikon kasvun kanssa. Mutta ollaan ainakin suomalaisia! Degrowth-ajattelu on perinteisesti kuulunut vasemmistolle, mutta myös perussuomalaisissa on nähtävissä samaa ajattelua, tosin eri syistä.

Kokoomuksen vaihtoehto tulevaisuudesta on käytännössä täysin vastakkainen. Tarvitsemme Suomeen lisää ihmisiä, jotka tekevät työtä, tutkivat ja yrittävät. Suomeen on tervetullut jokainen, joka haluaa rakentaa tätä maata. Suomesta pitää tehdä maa, joka houkuttelee parhaita osaajia ympäri maailman, mutta samalla ihmisiä, jotka haluavat kehittyä ja kehittää itseään.

Ainakin minun valintani on hyvinvointiyhteiskunta, jonka talous ja työvoima kasvavat ja palvelut toimivat. Tänä vuonna Suomeen syntynyt ikäluokka oli pienin yli sataan vuoteen. Poliitikot eivät voi käskeä ihmisiä lisääntymään – ja hyvä näin. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä opiskelijoita, jos haluamme pitää kiinni siitä hyvinvointiyhteiskunnasta, jona Suomen tunnemme.